Voi hyvänen aika että osaa olla tylsää ja tyhjää minun elämässäni. Ajatuksia on kyllä paljon, mutta siinäpä se sitten onkin. Pitäisi olla jonkinlaista sisältöä elämässä, sekään ei riitä että on kesä tulossa, ja sitten pääsee moottoripyöräilemään, pitäisi olla jotakin nyt!

Toisaalta, ei kai näiden minun kirjoittelujen tarvitse olla näin negatiivisia, eihän? Positiivista on se, että viikonloppuna urheilin aika paljon. Kävin luistelemassa ehkä kolme kertaa ja juoksemassa kerran. Siitä tuli tosi hyvä fiilis.

Ja sitten, löysin viikonloppuna aivan ihanat kengät itselleni! Siitä muuten sain taas uuden syyn odottaa  kesää; saan käyttää niitä ihania kenkiä....  Ja sitten kävin ihastelemassa moottoripyöräkaupassa minun unelmapyörääni!

Taidan vaan olla luonteeltani peruspessimisti, näen vaan niitä vähemmän hyviä asioita ja sitten ajattelen niitä. Näin kun kirjoittelen tekemisistäni, huomaan että onhan minulla ollut kaikenlaisia mukaviakin pikkujuttuja.

Tässähän se elämä on, ihan vaan tässä!

Nyt hieman väsyttää. Ei varmaan mitään erikoista syytä siihen. Töissä oli ihan tavallista, ehkä hieman enemmän ruutuun tuijottamista kuin normaalisti. Mutta kyllä se vaan väsyttää kun menee töihin jo kuudeksi. Hyväpuoli siinä on se, että pääsee pois sitten ajoissa.

Ensiyönä, tai oikeammin aamulla varhain, on kuun pimennys, tai joku semmoinen. Ajattelin katsella sitä, kun joudun heräämään kuitenkin. Jos vaikka viitsisi nostaa kaukoputken pihalle, niin näkisi tarkemmin. Ja jos ilma on suotuisa katselulle, niin hyvä.

Tänään olisi vielä tiedossa telkkarin katselua ja löhöilyä sohvalla. Salkkarit on yleensä minun päivän kohokohta. Sitten siihen perään jotakin tallennettuja sarjoja, tyyliin CSI tai Täydelliset Naiset. Siinäpä kohokohtaa kerrakseen.

Eli näissä minun kuulumisissani ei tällä(kään) kertaa ollut näköjään mitään ihmeellistä. Ihan sitä samaa vaan. Alkaakohan tämä jossakin vaiheessa kyllästyttämään??????

Onneksi on viikonloppu. Kävin tänään hiihtämässä. Se ei kylläkään ollut mikään nautinto kun latu oli jäinen ja roskainen. Fiilikset kyllä olisi ollut kohdallaan. Nyt olen sitten nautiskellut muutaman lasillisen kuohuviiniä ja olo on semmoinen raukea että oikein odotan että pääsisi nukkumaan. Sänkyyn pitäisi laittaa lakanat ennen nukkumaanmenoa, että hieman joutuu vielä rehkimään tänään.

Katselin netistä moottoripyöriäkin, löytyi kaksi varteenotettavaa vaihtoehtoa. Nyt pitäisi vaan ottaa yhteyttä myyjiin ja kysellä tarkemmin. Taidan laittaa miehen asialle, minulla ei ole kauheasti tietoa noista vehkeistä..... minä vaan ajelen! Siis sitten kun tulee kesä, tulisi vaan äkkiä.

Töissä on ollut ihan rauhallista viimepäivinä, vähän kyllä vaan ärsyttää lähteä aina aamuisin sinne. Meni hieman fiilikset siitä hommasta. Duunipaikka on minulle uusi, ja olen ollut aika innostunut siitä, siis tähän asti. Saa nähdä miksi se tästä muuttuu, siis toivon että se muuttuu ainakin hieman. No, huumoria peliin ja kyllä se siitä, nyt kun vielä ollaan menossa kohti kevättä ja kesää, sitten kaikki on muutenkin helpompaa, niin miksi ei myös töissä.

Ai niin, löysin hyvän, syksyllä alkavan opiskelumahdollisuuden, josko sitä alkaisi töiden ohessa sivistämään itseään! Mutta täytyy nyt miettiä ja harkita tätä asiaa, ennenkuin teen mitään ratkaisuja. Mutta minulla on ollut pidemmän aikaa haaveena opiskella jotakin! Ja nyt kun minun elämässäni on kuluneen vuoden aikana ollut kauheasti kaikenlaisia myllerryksiä sekä muutoksia, menisi varmaan tämä opiskeluiden aloitus myös tähän samaan "katastrofiin" myös.

Tänään oli taas ihan tavallinen päivä. Olin töissä, vittuunnuin siellä. Se ei kylläkään ole tavallista... Nyt sitten odottelen iltaa ja Täydellisiä naisia, ellen sitten nukahda aikaisemmin. Hiuksissani on hiusväri, joka tulisi huuhdella pois ihan pikapuoliin.

Minulla on jotenkin väsynyt olo, siis silleen henkisesti. Ehkä se ristiriita tilanne töissä aiheuttaa sen, ehkä osittain rankka viikonloppu. Siis ei rankka sillatavalla kun moni nyt ehkä ajattelee... Tuli autoiltua jotakin tuhat kilometria, käveltyä melkein se sama. Kävin lauantaina nimittäin mp-messuilla, ensimmäinen kertani! Ja sieltä tarttui minuun ihan mieletön prätkä-kuume. Saa nähdä kuinka käy, kun kevät koittaa, joutuuko ostamaan moottoripyörän vai ei.

Nyt on muuten hiusväri huuhdeltu pois hiuksista, eihän tästä ihan sellainen tullut kun etukäteen ajattelin, mutta ihan hyvä kuitenkin.

Olisikohan tässä iässä jo lupa olettaa että voisi käyttäytyä kuten aikuinen ja saada myöskin osaksensa sellaista kohtelua kuin olettaisi aikuisen toiselta aikuiselta saavan. Eipä sitä tiedä, parempi on varmaan kun ei luule liikoja ja on vain ihan hiljaa ja nyökkäilee sopivassa tilanteessa. Puhun nyt siitä tilanteesta töissä. Oikeastaan se alkoi jo viimeviikolla, nyt vaan hieman jatkoa. Ärsyttää kun en sitten hankalassa tilanteessa saa sanottua sitä mitä ajattelen ja sitten asiat jää epäselväksi. Tai minun kantani ei tule täysin selväksi. Voihan vee sanon minä.